Kivijärven kunta ideoi jo 1980-luvulla lomaosakekylän perustamista Peltokankaan alueelle, Kivijärven rannalle. Onneksi! Alue on tuonut kylälle 30 vuoden kuluessa melkoisesti säpinää – ulkomaalaisia ja kotimaisia matkailijoita ympäri vuoden. Lomamökkejä alkoi valmistua 1980- ja -90-luvun vaihteesta alkaen 10 vuoden sisällä 36 kappaletta, ja alueesta tuli jo 1994 RCI-lomanvaihtojärjestelmän kohde. RCI-järjestelmästä voit lukea lisää täältä.
Kivijärvi itsessään on runsaan 1000 asukkaan pieni kylä, jonka väkimäärä viisinkertaistuu kesäaikaa mökkiläisten ilmaantuessa kylänraitille. Mitään erikoisuuksia kylältä ei saa, mutta kaiken tarpeellisen peruslomailuun kyllä – kaksi tankkauspistettä, kaksi elintarvikekauppaa, pankki, posti, apteekki, kirjasto, matkahuollon palvelut sekä lounasravintola-kahvila ja iltaravintola.
Hengellistä, historiallista ja luonnollista nähtävää ja koettavaa
Kivijärven kirkko toimii kylän maamerkkinä. Kirkko on vuosituhansien kuluessa kokenut useampia muutoksi. Alun perin nykyisen Kivijärven kirkon alueella on tiettävästi sijainnut pieni rukoushuone 1650-luvulla. Tämän jälkeen lähettyville rakennettiin puinen ristikirkko vuonna 1778 kälviäläisen Jaakko Suonperän työnä. Kellotapuli siihen rakennettiin 1825 nuoren kirkonrakentajasukua olevan pojan, Jaakko Heikinpoika Kuorikosken ensimmäisinä itsenäisinä töinään. Tätä kellotapulia perusparanneltiin vuonna 2000. Nykyinen kaunis puukirkko valmistui vuonna 1875. Se on arkkitehti Theodor Deckertin suunnittelema. Sen erikoisuus uusgoottilaiseen tyyliinsä nähden on se, että seurakuntalaisten vaatimuksesta kirkosta tehtiin tasavartinen ristikirkko.
Kirkon yhteydessä olevalla hautuumaalla on Vapaussodassa 1918 kaatuneiden muistopatsas sekä Sankaripaasi vuosien 1939-1944 sodassa kaatuneiden muistoksi.
Bongaillen
Näköalapaikkoja Kivijärven tuntumassa on kaksikin. Kivijärven järvimaisemia voit käydä ihailemassa Vietsaaren näköalapaikalla näkötornista, jota vartioi vaakunakukko. Tämä paikka löytyy 58-tieltä Kinnulan suuntaan ajettaessa ja Vietsaarentielle käännyttäessä. Pieneltä pysäköintialueelta on noin kilometrin verran polkua pitkin käveltävää näkötornille.
Perkausvuoren näköalapaikalle, jossa Tyrävuoren juurella Pien Perkausjärven lähettyville on rakennettu lintubongaus-näköalatorni suuntaa kävijöiden katseet ympäröivään erämaahan. Tänne löytää 58-tieltä Karstulaan päin ajettaessa, Heitjärventielle käännyttäessä. Parkkipaikalta on noin 300m tornille.
Historian havinaa
1800-luvun suurten nälkävuosien muistomerkki sijaitsee Kivijärven Hannonsalmessa. Muistomerkki on pystytetty Hannonsalmen ja Matalansalmen siltakivistä. Varsinainen rakennustyö oli ammattimiesten työtä, mutta kaikki siihen liittyvä aputyö toteutettiin vähävaraisten hätäaputöinä, jolloin nämä saivat palkakseen esim. jauhoja.
Hevoskivi löytyy 58-tieltä Kinnulaan päin ajettaessa. Mikä tällaisesta isosta kivenlohkareesta tekee muistomerkin? Legenda kertoo, että kauppias Juho Anjelin ja tuomari Toivo Anjala ovat sattuneet paikalle, kun eräs rahdinajaja oli ruoskinut hevostaan yhä parempaan suoritukseen raskaan kuormansa kanssa ylämäessä. Paremman ansion toivossa rahdinajaja oli lastannut kuorman liian täyteen, ja hevonen kärsi tästä. Anjelinit halusivat ketään loukkaamatta muistuttaa hevoskivi-muistomerkillä julkisesti hevosten hyvästä kohtelusta. ”Hevonen on ystäväsi ja työtoverisi, sääli hevostasi.”
Vuonna 1858 valmistui Kivijärven viljamakasiini, joka oli yhteinen Viitasaaren pitäjän – Kinnulan, Pudasjärven ja Kivijärven kylien kanssa. Se toimi viljan varastointitarkoituksessa. Nykyään tämä makasiini toimii kotiseutumuseona, jossa näytillä on vanhoja työkaluja ja koneita. Isompien maatalousvälineineiden näytille saamiseksi viljamakasiini sai seurakseen Aution vanhan riihen lahjoituksena Kirsti ja Mauno Leppäseltä. Tämä kotiseutumuseo on avoinna kesäaikaan. Sinne pääsee Hannunkivestä 58-tietä ajettaessa noin 1,7 km ja vasemmalle kääntyen. Kun huomaat vanhan tien varresta oikealta punaiset vanhat rakennukset, olet perillä.
Nykytaidetta
Kirsikkapuisto löytyy Kivijärven keskustasta kaupan ja koulun vierestä. Siellä on vuonna 2019 pidetyn Moottorisaha soikoon-kulttuurifestivaalin kulttuuritoteemi-puuveistokset. Samassa yhteydessä on kylän nuorille ja vanhuksille Meidän tupa-kokoontumispaikka pihakuntoilualueen kera.
Juottoruuhen lähde, eli Kallen lähde
Myllyperällä, noin 10 kilometriä ennen Kivijärven kylän keskusta sijaitsee vedenottopaikka, johon vesi tulee reilun kilometrin päästä sijaitsevasta lähteestä. Lähteen vesi otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1999. Aikanaan lähteen alapuolella oli ruuhi, josta ohikulkijat saivat sammuttaa janonsa ja juottaa hevosensa.
Mitä tehtäis Kivijärvellä?
Hannunkiven lomakylässä voit ulkoilla monin tavoin vuodenaikojen mukaan – kesäisin veneily ja onkiminen, pyöräily ja vaeltelu eri paikoissa samoin kuin uiminen kera auringonoton. Peuran Tuvalta saa lainaan pelastusliivejä, samoin esim. kalastusvälineitä (mato-onget, pilkkivälineet). Talviaikaan lainattavissa lumikenkiä, potkukelkkoja ja pulkkia.
Kivijärven vesistö on oivallinen kalastukseen – Pohjoisempi osa Kivijärjestä on tummavetisempää, ja sieltä pyydetään mm. haukea ja kuhaa. Eteläisen Kivijärven kirkasvetisemmät ja syvemmät selkävedet ovat mm. taimenten aluetta. Muita tyypillisiä kalalajikkeita täällä ovat mm. siika, muikku, lahna. pasuri, kuore, säyne, ankerias, made ja ahven. Kivijärvellä on hyviä satamapaikkoja, ja esim. kylän keskustan satamassa on tila kalojen käsittelylle.
Muutoin Kivijärvi on oivallinen kohde monipuoliseen luonnossa liikkumiseen. Esimerkiksi Salamajärven kansallispuistossa on eripituisia reittejä vaelteluun, marjastamiseen ja talvisin lumikenkäilyyn ja hiihtämiseen. Alueella on myös uimamahdollisuuksia, vaikkei mitään erityistä uimarantaa missään olekaan. Kalastamiseen löytyy samoin useampia mahdollisuuksia – Heikinlammen perhokalastuskohde, Koirajärven virkistyskalastusalue jne. Lisäksi Salamajärven alueelta löytyy muutamia nähtävyyksiä, kuten tervahaudat (tervantuotantoa ollut 200-400 vuotta sitten) ja Kauluksen niittysauma (tupa, joka tarjosi suoheinän niittäjille suojan).
Luonto Salamajärven kansallispuistossa on osin suomaista. Kansallispuisto sijaitsee Suomenselän vedenjakaja-alueella, jossa on vain pieniä korkeuseroja ja veden virtaus vähäistä. Soiden lisäksi täältä löytyy myös luonnonmetsiä.
Helpointa tutustuminen Salamajärven alueeseen on aloittaa Koirasalmen luontotuvalta. Sieltä voi myös varata opastettuja retkiä, majoitusta, ateriapalveluja, vuokratupia sekä vuokrata veneitä ja kanootteja. Kansallispuiston vaellusreiteille pääsee kyllä useampaa reittiä, mutta Google Maps ei tunnista tarkempia pysäköintialueiden osoitteita. Esim. Huttukangas, Risuperä, Sysilampi, Erijärvi, Koirajokivarsi.
Talviaikaan Peltokankaan alueella paikalliset yläpitävät hienosti hiihtolatuja, Samalla alueella on erityisesti lapsille laskettelun aloittamiseen soveltuja pieni rinne ja hiihtohissi. Rinnettä saa käyttää myös pulkkailuun.
Mistä Kivijärvi tunnetaan?
Kivijärvi ei ole kivinen, vaikka nimi siihen viittaakin. Selkävedet ovat syviä ja avonaisia, ja karikkoalueita on harvassa. Tämä on kalastajan loistomesta!
Kylällä kävellessäni huomasin useammissa pihoissa koristeina peurahahmoja. Syy selvisi asiaa hieman tarkemmin tutkailemalla. Metsäpeura on Kivijärvelle tyypillinen luonnoneläin. Suomen luonnosta metsäpeura hävisi vuosikymmenten ajoiksi jo viime vuosisadan alussa, mutta 1979 Kuhmosta siirrettiin Salamajärven kansallispuistoon muutamia niin, että peurakanta on niistä sopivasti kasvanut.
Metsäpeura ja poro ovat kovin samannäköisiä. Yleensä metsäpeura on hieman kookkaampi, ja esim. jalat pidemmät ja sarvet kapeammat ja isommat kuin porolla. Peura on myös arempi kuin poro.
Tiesitkö muuten, miksi Kivijärven vaakunassa on kukko?
Tarina kertoo Kivijärven ensimmäisen kirkon sijainnin päätetyn kukon ja hirren avulla. Kirkon paikka päätettiin valita laittamalla kukko ajelehtimaan kirkon pohjahirren päällä, ja missä kukko rantautuisi, siihen kirkko tultaisiin pystyttämään. Tämä muisto haluttiin säilyttää vaakunassa myös tuleville sukupolville.